Kesäkuun puolella mennään ja harjoittelua kulunut ensimmäinen kuukausi! Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä miettimään, millaiseksi työnkuva on oikeastaan muodostunut ja miten harjoittelu on vastannutkaan odotuksia.

Ensimmäisenä voin todeta, että työnkuva on monipuolisempi, mitä odotin. Etsiessäni harjoittelupaikkaa ajattelin, että haluan tiukasti rajatun toimenkuvan rekrytoinnin parista. Perun kuitenkin sanani, sillä olen pitänyt juuri siitä, miten paljon erilaisia töitä harjoitteluni pitää sisällään. Päivät ovat erilaisia keskenään ja välillä on myös todella kiire sekä monta eri hommaa työpöydällä. Olen kuitenkin aina pitänyt oman työn organisoinnista ja pienestä paineesta sekä työssä että opinnoissa. Kiireiden vastapainoksi on myös rauhallisempia päiviä, jolloin työ ei käy liian kuormittavaksi. Tämän suhteen harjoittelupaikka onkin ollut napakymppi 😊

Pieni harmituksen aihe sekä minulla että koko HR Mentorin tiimillä on tämänhetkisen maailmantilanteen vaikutukset myös meidän toimialaamme henkilöstöpalveluyrityksenä. Sotatilanne Euroopassa, raaka-aineiden saatavuusongelmat, inflaatio ja muut toinen toisiinsa johtavat, koko maailmaa koskettavat myllerrykset, luovat vaikeuksia saada toimeksiantoja tai työnhakijoita epävarmoina aikoina. Toisaalta yhteiskunnallisista muutoksista puhuttaessa esimerkiksi polttoaineen hinnan nousu tuo meille eteemme työpaikan vaihtajia, sillä pidemmän työmatkan taittajalle ei välttämättä jää enää vaihtoehtoja. Joka tapauksessa ajat ovat haasteellisia varmasti kaikille, mutta hyödynnämme rekrytoinnista vapautuvaa työaikaa tehokkaasti markkinointiin ja esimerkiksi uuden palvelun muotoiluun. Mielenkiinto säilyy ja työtä riittää jokaiselle, kun keksitään!

Usein puhutaan, että työn oppii käytännössä, ei koulun penkillä. Tämän allekirjoitan täysin. Välillä myös epäilen sitä, onko opiskelujen aikana tarttunut mitään eväitä matkaan työelämään. Nyt olen kuitenkin alkanut huomaamaan, miten ne koulussa opitut asiat alkavat tulemaan mieleen myös työssä! Teoriapohja luo ymmärryksen yrityksen toimintaan ja muistin syövereistä voi jotain soveltaa käytäntöönkin. Harjoittelussa on siis saavutettu myös jotakin olennaista opintojen kannalta, eli asiantuntijuuden kehittymistä ja tiedon siirtymistä käytännön tekemiseen.

Jatketaan uuden oppimista ja palaillaan kuulumisiin!